Arkisto | TVT RSS feed for this section

Harjoitukset

2 Lok

Wikiharjoitus

Harjoittelimme ryhmäni (Mian ja Saaran) kanssa Wikin käyttöä ja teimme harjoitusartikkelin aiheesta kielikylpy. Harjoituksemme löytyy osoitteesta https://wiki.oulu.fi/display/ktktvt/Hiekkalaatikko-Kikyt.

Olin sairaana harjoituskerralla, joten en päässyt harjoittelemaan linkkien, kuvien tai taulukon lisäämistä, enkä myöskään gallerian muodostamista. Katsoin kuitenkin näitä asioita ja niiden ohjeita myöhemmin, joten uskoisin osaavani lisätä näitä asioita artikkeliimme. Menin korvaamaan poissaoloni toisen ryhmän kanssa ja jatkoin sielä artikkelin tekemistä siitä kohdasta, mihin Saara ja Mia ehtivät. Minulle jäi siis tehtäväksi linkkitiedostojen tuominen ja upottaminen sekä www-sisältöjen upottaminen. Näihin olis annettu hyvät ja selkeät ohjeet, joista oli suuri apu tehtävien tekemisessä. Ilman näitä ohjeita olisi ollut vaikeaa saada tiedostot upotettua. Tehtävät onnistuivat siis hyvin ja niitä oli helppo tehdä hyvien ohjeiden ansiosta. 

Tekstinkäsittelyharjoitus

Tässä on ennakkotehtäväni tekstinkäsittelyharjoituskerralle: :tvt tekstinkäsittely

Tehtävässä olen harjoitellut Wordilla muun muassa sivunumerointia, otsikointia ja sisällysluettelon tekemistä.

Taulukkolaskenta

excel harjoitus

Esitysgrafiikka

Harjoittelin Powerpoint-esityksen tekemistä: powerpoint harjoitus

Älytaulu ja Dokumenttikamera

Teimme ryhmäni kanssa (Saaran ja Mia L.:n) kanssa lyhyen opetukstuokion älytaulua ja dokumenttikameraa hyödyntäen smart notebookin kautta. Älytaulu oli minulle uusi juttu. Käyttäisin sitä mielelläni omassakin opetuksessa, sillä uskon, että sen avulla käytettävät pelit ja tehtävät motivoisivat oppilaita hyvinkin paljon.

Jaksosuunnitelma

Olemme tehneet ryhmäni (Saaran ja Mia L.:n) kanssa jaksosuunnitelman. Voit tutustua siihen tarkemmin täällä: http://saarapuo.wordpress.com/

Tieto- ja viestintätekniikkakurssin 1. postaus

25 syys

Tieto- ja viestintätekniikan kurssin kahdella ensimmäisellä luennolla käsittelimme tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kouluopetuksessa sekä yhteiskunnallisia näkökulmia aiheesta.

Omana peruskouluaikanani ei tietenkään ollut käytössä yhtä paljon tieto- ja viestintätekniikkaa, kuin mitä tänä päivänä on. Alakoulun loppupuolella tieto- ja viestintätekniikan käyttö lisääntyi, sillä saimme usein tehtäväksemme tehdä erilaisia projekteja eri aiheisiin liittyen, joissa useimmiten käytimme erilaisia tieto- ja viestintätekniikkalaitteita, kuten internettiä, televisiota ja videokameroita. Haimme usein tietoa projekteihimme tiedonhakuohjelman Altavistan kautta. Joskus tehtävänämme oli kuvata videoita, joita sitten näytimme projektin päättyessä muille luokkalaisille. Tietokoneet, piirtoheittimet, televisiot, videonauhurit (ja myöhemmin DVD-soittimet) olivat käytössä opetuksessa myös yläkoulussa ja lukiossa. Omalla kouluajallani ei tieto- ja viestintätekniikka kehittynyt paljoakaan kouluissani alakoulun loppupuolen jälkeen; TVT-laitteet pysyivät opetuksessa alakoulun jälkeen aika lailla samoina. Esimerkiksi videotykit, PowerPoint-esitykset ja erilaiset oppimisympäristöt olivat uusi juttu minulle kun aloitin yliopisto-opiskelut. Olin lukion jälkeen pitänyt kaksi välivuotta opiskeluista, ja sillä aikaa opetuksessa käytettävä tietotekniikka tuntui edistyneen aikalailla, tai sitten lukiossa vain oltiin sen verran jäljessä tieto- ja viestintälaitteiden kanssa. Jouduin siis opettelemaan Moodlet, PowerPointit ja muut TVT-oppimisvälineet alusta asti kun aloitin yliopisto-opiskelut.

En ole itse ehtinyt vielä tehdä sijaisuuksia tai muutenkaan tutustua kunnolla siihen, että miten paljon tänä päivänä käytetään tieto- ja viestintätekniikka koulussa, joten minulla ei vielä ole kokemusta siitä, miten ja missä mittakaavassa teknologiaa käytetään koulussa. Kuulemma kuitenkin joissakin kouluissa käytetään opetuksessa jonkin verran iPadeja ja iPhoneja. En tiedä, että missä aineissa ja minkälaisissa tehtävissä näitä käytetään, mutta tämä kehitys on mielestäni ihan hyvä asia, kunhan niiden käyttö vaan pysyy kohtuuden rajoissa. Mielestäni iPadeja ja iPhoneja ei tarvitse joka aineessa ja jokaisella oppitunnilla käyttää. Nämä laitteet voivat olla käteviä joissakin aineissa, ja niiden käyttöä on hyvä opettaa oppilaille, sillä nämä laitteet ovat nykypäivänä yleisiä työkaluja yhteiskunnassa. Mielestäni tulisi kuitenkin säilyttää tasapaino opetuksessa sen suhteen, että kuinka paljon teknologiaa käytetään. Oppilaiden tulisi oppia ja tehdä koulussa muutakin, kuin pelkästään teknologiaan liittyviä asioita. Ajatellaan esimerkiksi kirjoitustehtäviä. Kirjoitustehtäviä ei tulisi mielestäni kokonaan siirtää tietokoneella tehtäviksi, vaan olisi tärkeää, että myös käsinkirjoitustaitoja kehitettäisiin. En kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tietokonekirjoitustaito olisi tärkeä kehittää, vaan sitä, että sekä tietokonekirjoitustaidon että käsinkirjoitustaidon kehittämiseen tulisi keskittyä tasapuolisesti. Vaikka käsinkirjoitus on vaihtunut suurimmaksi osin tietokoneella kirjoittamiseksi, niin pidän kuitenkin yhtä tärkeänä käsinkirjoituksen harjoittelemista, sillä käsinkirjoittamista kuitenkin tarvitaan edelleen jokapäiväisessä arjessa.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että tieto- ja viestintätekniikkaan ei tulisi keskittyä liikaa opetuksessa, niin pidän kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä välttämättömänä asiana opetuksessa. Koulujen teknologian käyttö tulisi kehittyä samaa tahtia kuin teknologiakehitys etenee yhteiskunnassa. Koulujen tehtävänä on valmentaa oppilaat yhteiskuntaan ja työelämään, joten silloin kun yhteiskunnassa tapahtuu kehitys teknologiassa, niin se tulisi näkyä myös kouluissa. On tärkeää, että oppilaat saavat valmiudet ja tarvittava osaaminen tulevaan työelämäänsä. Teknologian syrjäyttäminen kokonaan opetuksesta ei ole järkevää, sillä teknologiataitoja tullaan väistämättä tarvitsemaan sekä työelämässä että arjessa.

Keskusteltiin luennolla myös ”digitaalisesta kuilusta”. Onko Suomi teknologian kuilun pohjalla? Ainakin koulujen välillä näyttäisi olevan suuriakin eroja teknologian käytön suhteen. Harto Pönkä kirjoittaa blogissaan ”Koulujen tietotekniikka edelläkävijyys ja uudet oppimistaidot” näin: ”Pääongelma on, että nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan välineitä kutsutaan Suomessa tulevaisuuden välineiksi ja ympäristöiksi, ja niiden käyttöä kutsutaan tulevaisuuden oppimiseksi. Siis niitä, jotka ovat olleet maailmalla käytössä jo vuosia. Näitä ovat esimerkiksi blogit, wikit, käsitekarttatyökalut ja monet muut yhteistyötä ja oppimista tukevat palvelut. […] Kuitenkin blogit ja wikit ovat monelle opettajalle edelleen täyttä hepreaa. Siitä huolimatta, että asiaan on panostettu vuosikausia.” Koska opettajilla on mahdollisuus valita, minkälaisia oppimisvälineitä ja -metodeita he käyttävät opetuksessaan, niin erot teknologian käytössä syntyvät helposti. Teknologian nopea kehittyminen on sellainen asia, joita moni opettaja vierastaa. Ymmärrän sen hyvin, sillä vierastan itsekin uusia laitteita ja työkaluja (kuten tässäkin kurssissa blogin käyttöönottamista). Yleensä kuitenkin alan pitämään välineitä kätevinä ja hyödyllisinä, kun olen tutustunut niihin ja opin käyttämään niitä. Itselläni ahdistus uusien laitteiden käyttöönotosta syntyy siis usein siitä, että laite on vieras, enkä ymmärrä miten sitä tulisi käyttää. Olisi hyödyllistä, että opettajat pääsisivät kunnolla tutustumaan laitteisiin erilaisten koulutuksien kautta, jotta ne tulisivat tutuksi. Silloin varmasti myös uusien laitteiden käyttöönotto opetukseen tuntuisi turvallisemmalta ja kiinnostavimmilta.

Nykypäivänä, kun tietoa haetaan usein internetistä, on tärkeää, että oppilaat oppivat etsimään tietoa internetistä ja oppivat kriittistä tiedon lukemista eri internetlähteistä. Carita Kiili on tehnyt väitöskirjan ”Online reading as an individual and social practice” joka käsittelee juuri tätä aihetta. Kiili tutki sitä, miten lukiolaiset lukevat tietoa internetistä, kun he käyttävät sitä kirjoitelmiensa tiedonlähteenä. Hän havaitsi, että myös nettisukupolvi tarvitsee tukea internetlukemisessa, sillä joillakin tutkimistaan lukiolaisilla oli ongelmia löytää merkityksellistä informaatiota internetistä. Kiili havaitsi myös, että osa tutkittavista lukiolaisista eivät juurikaan arvioineet lukemaansa informaatiota internetlähteistä. Internetistä on tullut olennainen tiedonlähde koulutöissä, ja näin ollen on mielestäni tärkeää, että oppilaille opetetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kriittistä lukemistaitoa. Kriittistä lukemistaitoa tulisi opettaa oppilaille jo siinä vaiheessa, kun he aloittavat informaation etsimisen internetistä. Silloin he oppisivat alusta asti arvioimaan lukemaansa informaatiota erilaisista internetlähteistä.

Mielestäni tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto opetukseen on hyvin tärkeää nyky-yhteiskunnan teknologiakehityksen kannalta, mutta sitä ei kuitenkaan tulisi käyttää opetuksessa liikaa. On tärkeää, että oppilaat saavat tarvittavan tiedon ja taidon tuleviin opiskeluihin ja työelämään, mutta myös muulle toiminnalle tulisi antaa tilaa. Toiminta opetuksessa, johon ei liity tieto- ja viestintätekniikka, ei ole menettänyt arvoaan, vaikka tieto- ja viestintätekniikasta onkin tullut merkittävä osa yhteiskunnassa. 

Lähteet:

Pönkä, H. (2011). Koulujen tietotekniikka edelläkävijyys ja uudet oppimistaidot. Blogikirjoitus. http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

Kiili, C. (2012). Väitös: 25.8. Internetlukemista olisi hyvä opettaa koulussa. Väitöstiedote: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777